Kuvat:
Liikasenmäki 26.8 1928
Kuva Erkki Siltasen kokoelmat.
Liikasenmäki 13.4 2005
Kuva Pekka Raukko
Heikkilän kruununpuustelli
Heikkilän kruununpuustelli sijaitsee
Liikasenmäellä Jaalan kirkonkylässä, keskeisellä paikalla kauniilla
mäenkumpareella, kylän sydämessä. Kruunpuustellista kotiseututaloksi on
osa vanhaa Jaalan historiaa.

Jaalan Lions Clubin julkaisemassa
kotiseutukirjassa "Liikasenmäki" kerrotaan asiasta:" Tohtori John
Roosin väitöskirjasta "Suomen sotilasvirkataloista" käy selville, että
kruununpuustelli Jaala-Heikkilä perustettiin 1683 ja että ensmmäinen
puustellin viranhaltija vuonna 1685 oli foraren Jörgen Jakobsson.
Vuosilta 1685 - 1717 ei Heikkilän kruununpuustellista ole lainkaan
säilynyt asiakirjoja. Ilmeisesti ne tuhoutuivat isonvihan aikana.
Jaala-Heikkilä oli lippumiehen puustelli, kuitenkin sotilasarvot
vaihtelivat lippumiehestä aliluutnanttiin. Puustellin
haltijaluettelossa (18 nimeä) vuosina 1685 - 1810 esiintyy samoja
sukunimiä, joita tavataan Jaalassa edelleen kuten Wittig, Forstadius ja
Stenberg. Onpa joukossa yksi aatelinenkin aliluutanantiksi ylennetty
Ulrik Georg von Konov v. 1798 - 1807. Hallinta-aika kesti joillakin
edunsaajilla muutamia kuukausia, toisilla jopa 15 vuotta
Kruununpuustelli vuokratilana vuosina 1810 - 1935
Kun Suomen sodan (1808 - 1809) päätyttyä
Haminan rauhaan Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjän
keisarikuntaan, ruotuväkilaitos lopetettiin ja sotilasvirkatalot
vuokrattiin määräajaksi tehdyin sopimuksin. Vuokralaisina ovat olleet
seuraavat henkilöt: vänrikki Gustav Gråberg, Otto Vilhelm Blom, Simon
Johannes Fager ja Kustaa Aadolf Liikanen.
Liikasen suvulla toistasataa vuotta
29.6.1865 kruununpuustelli Jaala-Heikkilä n=11
vuokrattiin Kustaa Adolf Liikaselle viideksi kymmeneksi vuodeksi.
Kustaa Adolf Liikanen oli syntynyt Ristiinan pitäjässä 30.031830
seurakunnan suntio-haudankaivajan poikana. Vaimo Karoliina o.s.
Liukkonen s. 10.5.1824 Ristiinassa. Perheeseen kuului kaksi pientä
lasta, Matilda muutaman vuoden ikäinen ja pikku Herman kuukauden vanha.
Perimätiedon mukaan Herman-vauva tuotiin uuteen kotiin Jaalaan
turkinhihassa. Todennäköisesti sukulaisuus vapaustaistelija luutnantti
Herman Liikaseen vaikutti ratkaisevasti siihen, että Kustaa Aadolf
Liikanen pääsi vuokralaiseksi Heikkilän tilalle. Herman Liikanen oli
Kustaa Aadolfin veli ja Herman edesauttoi vuokrasopimuksen solmimista.
Vuotuinen vuokra oli 47 tynnyriä ja 7 kappaa viljaveroa.
Kustaa Aadolf Liikanen kuoli Jaalassa
maaliskuussa 1887. Puustellin vuokraoikeudet siirrettiin hänen
pojalleen Herman Liikaselle, entisin vuokraehdoin. Herman Liikanen oli
isäntänä ja Eeva-Liisa Lestberg emäntä vuoteen 1924. Sen jälkeen hänen
poikansa Jalmar ja Eemeli olivat nelisen vuotta (vuoteen 1928)
isäntinä.
Liikasen perhettä koetteli vaikea sairaus,
keuhkotauti, joka vei ennenaikaiseen kuolemaan nuoruuden ja miehuuden
iässä olevia tyttäriä ja poikia. Suurin murhe tunnettiin varmaan
silloin, kun samana kesäisenä sunnuntaina 1928 haudattiin kaksi
veljestä yhtä aikaa: Jalmar 39 ja Eeemeli 36 vuoden ikäisenä. He
kuolivat peräkkäisinä päivinä keuhkotautiin. Vuonna 1928 Heikkilän
isännyys siirtyi nuorimmalle pojalle Herman Alarik Liikaselle
s.23.9.1897. Hän anoi vuonna 1934 lupaa ostaa tila, sai luvan ja
lohkominen tapahtui seuraavana vuonna 1935. Alarik Liikasen, suvun
viimeisen isännän kuoltua 1979, siirtyi tila perikunnalle, joka myi
määräalan tilasta rakennuksineen Jaalan Lions Clubille marraskuussa
1979.
Liikasenmäen kunnostus on ollut järjestölle
todella suururakka. Tarvittiin tuhansia talkootunteja ja innostunutta
mieltä. Liikasenmäelle jäivät jäljelle hyvin huonokuntoiset
rakennukset: päärakennus, joka aikoinaan jouduttiin rakentamaan
uudelleen vuonna 1740 raivonneen Jaalan palon jälkeen, aitta, joka
aivan kuin ihmeen kaupalla säästyi tulipalolta (nyt 200 vuotta vanha),
sauna, puunavetta, lato ja riihi.
Liikasenmäki on Jaalan Leijonien tukikohta,
mutta myös paljon muuta. Vuosien varrella se on ollut monen perheen ja
järjestön juhlapaikkana, sekä matkailijoiden tutustumiskohteena.
Liikasenmäeltä alkaa myös vuosittain Jaalan kesä ja joulu. Perinteinen
kesäavaustapahtuma on yhteistä kunnan, yrittäjien ja LC:n toimintaa ja
Joulumaa on toinen. Pihapiirin yhdessä kolkassa höyryää iso
puurokeitin, toisaalla lapset pääsevät rekiajelulle, rakovalkea
lämmittäää ja saunatuvassa istuu itse joulupukki muorineen. Klubin
tarkoituksena on järjestää jaalalaisille
joulumieltä.
Lähde www. liikastensukuseura/jaala
htm.
|