
Ruis niin kuin muukin vilja korjattiin Jaalassa käsityönä vielä
1950-luvulle saakka vaikka hevos- ja myöhemmin
traktorivetoiset puimurit ja itsesitojat olivat tulleet Jaalankin jo
hyvissä ajoin ennen sotia.
Mutta ennen koneita työt
tehtiin hevos- ja ihmistyövoimalla ja silloin tarvittiin
paljon väkeä maaseudulla. Reilusti enemmistö suomalaisista
sai elantonsa maataloudesta aina sotiin ( 1940-luvulle) saakka. Silloin
riitti Jaalankin kylillä vilskettä; lapsia oli paljon, etenkin heti
sotien jälkeen ja eri sukupolvet asuivat usein yhdessä ja samassa
taloudessa. Elettiin kotitarvetaloudessa; mahdollisimman monet tavarat
pyrittiin tekemään tai ainakin korjaamaan itse. Seppä
ja suutari löytyivät lähes joka kylästä. Kylät olivat yhteisöjä, joissa
omavaraisuutta arvostettiin.
Sadonkorjuu
oli kiireistä aikaa ja niinpä viljan korjuu tehtiin usein
koko kylän tai ainakin usean talon voimin. Koko väki oli
työssä; miehet leikkasivat, naiset keräsivät kasaan, nuoret sitoivat ja
vanhat miehet kasasivat kuhilaat. Mummot hoitivat ruuat,
kahvit ja pikkulapset. Kuvassa rukiin leikkuu porukka 1930-luvulta.
Klikkaamalla kuvaa voit
kuunnella Hyökärin Joukon kuvauksen rukiin niitosta
Pyörylästä
Kuva Risto Laiho.
|