Huhdasjärven kylän eräs osa, ns. Mäenkylä, nykyisen Iiskolan yläpuolella, oli viime vuosisadan vaihteessa erittäin tiheään rakennettu ja maalaamattoman harmaa, josta syystä sitä alettiin leikillisesti nimittää "Variksen kaupungiksi". Suuremmat talot olivat aikojen saatossa asettuneet rinteen alaosaan, Paakkari ja Alastalo jopa Mäntyharjuntien alapuolelle. Mäkitupalaiset, torpparit ja käsityöläiset taas sijoittuivat ylemmäs mäen rinteeseen. Vuonna 1912 päättyneessä Isossajaossa määrättiin Paakkari lähes kilometrin päähän Huhdasjärven rannalle, Eerola nykyiseen Kihilään ja Mikkola nykyiselle paikalleen Pökölän tienhaaran tuolle puolen Mäntyharjuntien varteen. Alastalon kohtalosta ei ole tietoa. Vain Tienari (Iiskola), Rietola ja Urpanen jäivät omille paikoilleen.

halkoliiterit, riihet, saunat ym. Kun seitsemän taloa oli niinkin lähekkäin kuin oli, ei ollut ihmekään, että rinteessä oli rakennus jos toinenkin. Vanha muistitieto kertoo, että pari taloa olisi ollut niin lähekkäin, että emännät vaihtoivat leivän lämpimäisiä suoraan ikkunasta. Tarina ei kerro, tarvittiinko puuhassa leipälapiota vai yletyttiinkö suoraan kädestä käteen. Tämä lienee kuitenkin tapahtunut ennen Suomen sotaa (1808­09), jolloin venäläiset sotilaat polttivat silloisen Mäenkylän. Palossa säästettiin vain Rietolan talo, jossa oli venäläisten oma esikunta. Isojaon aikaisen vuodelta 1908 olevan kartan mukaan eivät mitkään talot näyttäisi olleen enää niin lähekkäin, että leipälapiollakaan olisi lämpimäiset yletytty naapuriin ojentaa.

Variksen kaupungista ei ole "Ioistonsa" päiviltä jäänyt, liekö otettukaan, yhtään valokuvaa, joten edes jonkinlaisen muistikuvan saamiseksi oli ainoa vaihtoehto piirroksen tekeminen. Isonjaon aikaisten karttojen ja myöhemmin otettujen valokuvien, mutta ennen kaikkea Sulo Iiskolan erittäin hyvän ja tarkan muistitiedon perusteella Eeva Ilonoja piirsi kauan mieltäni kiehtoneet kuvat Variksen kaupungista.

Erkki Siltanen : Huhdasjärvi - Vesalan kyläkirja.  1995  s.15-17