Sonnikko

               Sonnikonkuja    

                    Pöysämäki                 

               Siltamäki

                    Pajumäki

               Kylönpäänkuja

                    Kylönpää

               Papulammin portti (kylien raja)

                    Papulamminmutka ja - mäki

               Maukolankuja

                    Maukolan mäki

               Pitkälahti

                    Kuusikko

               Laivaranta

                    Kananoja ja - mäki

               Kaalmäki

                    Kaisavuoren hyppyrimäki

Siltasen pojat rakensivat Kaisavuorelle hyppyrimäen, joka oli aktiivisessa käytössä 1949-52. Kaisavuoren mäen suosio ja hyppääjien painostus tuotti tuloksena Huhdasjärvelle oikean eli suuremman hyppyrimäen, jonka avajaiskisat käytiin 1953.

               Hyrrykallio
 

Hyrrykallio on Vesalassa aivan peltoaukean reunassa. Se on iso, laakea ja korkea kallio, jossa ennen nuoriso kokoontui huvittele­maan. Kalliolla on mahdollisesti ollut kyläkeinu, ja siellä laulettiin, leikittiin piiriä, tanssittiin ja riiattiin. Paikalle kertyi satamäärin ihmisiä, jotka tulivat kauempaakin kuin Jaalan kylistä. He tapasivat toisiaan ja ilakoivat, ehkä joskus väkeviäkin mukanaan.

Kokoontumiset olivat vauhdissaan 1900-luvun vaihteessa ja jatkuivat kaksikymmentäluvulle. Paikalla on poltettu myös kokkoja, koska sieltä on löytynyt palaneita veneen kokka- ja hankarautoja. Nuorison väliset tappelut olivat yleisiä ja kehittyivät vähitellen kylien välisiksi tappeluiksi. Nimismiehen käskystä keinuillat lopetettiin 1930-luvulla. Kokonaan huvi-illat eivät vielä loppuneet, vaan kokoonnuttiin silloin tällöin toisia tapaamaan. Vielä sota-aikana nuoret kohtasivat salaa piiri leikki- ja tanssi-illoissa Hyrrykalliolla.
 
      Erkki Siltanen muistaa äitinsä Ida Siltasen kertoneen, että hän oli nuorena tyttönä nähnyt posti kortin, jossa oli teksti: IIHyrrymäellä hymyää". Kortissa oli kuvattuna kansallispukuiset tyttö ja poika.

Yleisiä huvitilaisuuksia ei ollut, vaikka kylissä oli paljon asukkaita, joten huvipaikkoja muodostui kuin itsestään sinne missä nuoriso oli. Jotkut kokoontumispaikat tulivat tunnetuiksi ja niihin saavuttiin sunnuntai-iltaisin kaukaakin.

Erikseen olivat ns. nurkkatanssit sota-aikana, jolloin tanssit olivat kiellettyjä. Niitä pidettiin pienissäkin asumuksissa ja vähäisellä osanottajajoukolla. Musiikkia saatiin gramofonia soittamalla, mutta vanhimpina aikoina oli viulumies tai haitarinsoittaja tai hätätapauksis­sa vain tahdinlyöjä-rallattaja.

Joutoaikaa ja työttömyyttä ei tunnettu, mutta täytyihän joskus "leikkiä". Kyseenalaista huvittelua olivat kortinpeluu ja pontikankeitto, koska niissä huvi kääntyi usein harrastajilleen epäedulliseen suuntaan.

Seppo Kammonen , Huhdasjärvi- Vesala kyläkirja 1995 s.95