Suutarinmäki

Mäen päällä asui suutari, Antti Lehtinen. Kun suutari kuoli niin mäen nimi muuttui; se nimettiin nyt taloon muuttaneen vävyn, Toivo Inkeroisen  mukaan : Inkeroisten mäeksi.

                       Pukkivuori ja tarha

     Vuorella laidunnettiin pukkeja.

                                Ansalahden tanssilava

Sodan loputtua huvituksille oli tilausta ja Jaalaankin rakennettiin useita tanssilavoja. Monet niistä olivat sodan jälkeen perustetun SKDL:n rakennuttamia. Usein Ansalahdella väkeä tanssittaneista soittajista mieleen on jäänyt ainakin Virtasen "Silon" Eemeli haitareineen.

 

                        Anttilan lato

Anttilan lato toimi yleisenä ilonpito ja kokoontumispaikkana. Siellä tanssittiin ja   järjestettiin maamies-seuran kesäjuhlia. Myös näytelmiä harjoiteltiin ja esitettiin. Lato toimi juhlapaikkana -40 luvun lopulla aina 50-luvun alkuvuosiin asti.

                              Ansalahden kangas

Tasainen ja hyvä kangas on vanha piirileikkipaikka. Ansalahden kankaalle liittyy myös Ellen Lampilan tarina hänen mummostaan ja karhusta.
 

                          Härkämäki

Härkämäellä on ammuttu viimeinen karhu Ansalahdella 1887. Mäellä on sijainnut myös aikoinaan kyläkeinu. Samantyyppinen kuin Siikavan keinu (kts. kuva klikkaamalla)

                              
                              Myllyoja

 Ansalahden mylly sijaitsi täällä vielä 1950-luvulle saakka. Yhteiskunnan rakennemuutos hävitti useimmat myllyt myös Jaalasta 1960-luvulle tultaessa.

                           Hiilimiilu

Ennen sotia, omavaraistalouden aikana, kylissä poltettiin hiilet itse.
Yleensä hiilet poltettiin männystä.