|
|
Kuunteluskiviksi
kutsuttiin isoja kiviä joiden päältä kuunneltiin metsässä laiduntavan
karjankellojen ääniä ja näin pysyttiin selvillä missä päin karja
milloinkin liikkui. Niiden päältä myös huudeltiin karjaa
kokoon. Jaalan oman kirkon valmistuttua 1878
kuunteluskiviltä kuunneltiin pyhäisin kirkonkellojen soittoa ja näin
päästiin osalliseksi hartauden tunnelmasta, vaikkei kirkolle saakka
mentykään. Yleensä kaikilla kylillä oli omat kuunteluskivensä. Kyrön
kivistä etenkin entisen kirkkopolun
vieressä olleelle kuunteluskivelle kokoonnuttiin
usein kuuntelemaan kirkonkellojen soittoja, kun pitkä kirkkomatka alkoi
syystä tai toisesta väsyttää. |
|
Hyvä rantautumispaikka kovemman pohjan takia. Vittaojan Laina ( Laina Hyytiäinen s.1928) muistaa paikan olleen nimensä veroinen eli kiiskiä tuli ongella kovasti |
|